Hjalmar Nikolai Kronqvist – hieno mies: puoliso, isä, pappa, isopappa

 

Poronaisia, eli

naiset jotka valitsivat porot

Kuva: Tiina A. Heikkinen

Sain viime keväänä tietää, että Väyläkirjat tulee kustantamaan tietokirjan poronaisista. Se herätti mielenkiintoni. Minulla ei ollut mitään käsitystä, mitä voivat olla poronaiset. Onneksi Maria Paldanius kirjoitti asiasta kirjan ja minulla oli ilo ja kunnia olla avaamassa kirjan julkistamistilaisuutta syyskuussa Rovaniemellä.

Paldaniuksen kirja tarkastelee naisen asemaa, roolia ja työnkuvaa perinteisen miesvaltaisella poronhoitoalalla. Oman tarinansa jakaa kaikkiaan 18 naista kymmenestä Lapin paliskunnasta. He kertovat omin sanoin millaisia haasteita, hankaluuksia, mahdollisuuksia ja onnistumisia omalle poromiehen polulle on mahtunut.

Kirja raottaa samalla ikkunaa poronhoidon arkeen, nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin Lapissa työskentelevien poronaisten näkökulmasta.

Maria Paldanius on syntynyt vuonna 1989. Hänen ansioluettelonsa on huikea. Tällä hetkellä hän on Lapin yliopiston tohtorikoulutettava, viime vuonna hän valmistui samasta yliopistosta taiteen maisteriksi, sitä ennen, vuonna 2014 Bournemouthin yliopistosta, terveystieteiden kandidaatiksi. Takana on myös Lahden Kansanopiston, media- ja journalismin linja sekä Kallion ilmaisutaidon lukio. Mutta hän on myös suorittanut Intiassa jooganopettajan tutkinnon, ollut 3 kk au-pairina Turkissa, Istanbulissa sekä 3 kk laivatyössä Kaakkois-Aasiassa Kambodzassa, Thaimaassa ja Malesiassa. Vain jotain kursseja ja työpaikkoja mainitakseni.

Maria Paldanius toimii freelance-toimittajana ja kirjoittajana.
 
Kirjan alaotsikko on kerronnallinen tietokirja. 

Mietin termejä poronhoito, jota harjoittavat POROMIEHET. Poronaisista en ollut kuullut koskaan ennen kuin näin Marian apurahahakemuksen. Ehkä poromies on sukupuolesta riippumaton termi, samaan tapaan kuin esimerkiksi palomies, lakimies tai puhemies. Poromies voi siis olla yhtä hyvin mies kuin nainen. Onhan virkamieskin nainen tai mies, vaikka mieluummin itse käytän termiä viranhaltija. Mietin, että mikä poromies on ruotsiksi. No se on renskötare, poronhoitaja, täysin sukupuolineutraalinimike. Tämä on minusta hauskaa, koska ruotsin kielen persoonapronominit jakavat ihmiset miehiin ja naisiin, toisin kuin suomen kielessä, jossa persoonapronominit ovat sukupuolineutraaleja.

Suomen poronhoitoalue on jaettu 54 paliskuntaan, jotka ovat pinta-aloiltaan ja poromääriltään erikokoisia poronhoitoyksiköitä. Jokainen paliskunta on osakkaidensa muodostama yhteisö, joka vastaa poronhoidosta alueellaan ja jokainen poronhoitaja kuuluu vain yhteen paliskuntaan,

Poronhoitoalue on poronhoitolailla määritetty alue. sen koko on lähes 123 000 neliökilometriä eli 36 % Suomen pinta-alasta.

Maria Paldanius antaa naisten oman äänen kuulua kirjassaan. Joskus murresanojen käyttö töksähtää muuten yleiskielisessä tekstissä. Esim. ruukata-verbi, joka tulee peräpohjolan murteeseen ruotsin sanasta, bruka, käyttää, olla tapana. Yllätyin, että nämä naiset ovat niin nuoria. 

Jokainen poronainen pohtii omassa osuudessaan sukupuolen merkitystä ja eri sukupolvien asemaa poronhoitoalalla. Myös sitä, millaisia haasteita ja rajoituksia, mutta myös mahdollisuuksia ja onnistumisia he ovat tässä työssään kohdanneet.

He pohtivat myös sitä, ovatko poronaisia, poromiehiä vai poronhoitajia. Jokainen ottaa kantaa mikä nimike tuntuu omassa elämässä hyvältä ja tärkeältä.

Poronhoito on täysin luonnon kanssa elämistä ja olemista. Poroilla on oma maailmansa, missä he elävät, oma rytminsä: ne lähtevät keväällä metsään ja palaavat kotiin, kun lumi tulee. Tässä työssä ollaan täysin säiden ja porojen ehdoilla.

Joku poronaisista on hyvin puolustuksellisella kannalla: ei täällä maata laiskana. Poroista on jatkuva huoli, suurpedot ovat valtava uhka ja vihollinen jne. Teurasmäärät ovat pienentyneet ja pelätään, että kysyntäkin hiipuu, kun poronlihan tarjontaa ei ole tarpeeksi. Muita uhkia on mm. maankäyttö, metsätalous, liikenne ja asutus. Porojen talviruokinta johtuu pääasiassa metsätalouden ja muun maankäytön syystä: kun vanhoja metsiä alettiin kaataa 50-luvulla, se vaikutti poronhoitoon. Kaadettuihin metsiin ei jää luppoa, se on naavaa muistuttava kuusissa kasvava jäkälä, tärkeä poron ravinto ja kun maata on käännetty, jäkälä ei enää kasva niihin paikkoihin.

Ilmastonmuutos tuo myös omat huolensa poronhoitoon; jäkälän päälle voi tulla jääkuori ja jäkälä homehtuu jääkuoren alla.

Ja esim. Kittilän tiellä kuolee paljon poroja, kun hiihtokeskuksiin menee paljon autoja ja liikenne voi olla esim. Maailmancupin ja muiden tapahtumien aikaan todella vilkasta.

Useiden naisten mielestä poronhoito on aika itsenäistä työtä, eikä sitä ohjailla ulkopuolelta. Suvi Kustula korostaa mielenkiintoisesti, ettei ihminen tule koskaan valmiiksi poronhoitajana: kun ajattelee tietävänsä jotakin, tapaa toisen poronhoitajan, joka kertoo tekevänsä jonkun asian ihan eri tavalla.

Poronhoito on saamelaista kulttuuria kannatteleva perinteinen elinkeino, vaikka onkin vähän kliseistä ajatella, että jos ihminen on saamelainen, hän on automaattisesti poronhoitaja. Anni-Sofia Niittyvuopio sanoo: "Alkuperäiskansan näkökulmasta poronhoito on koko elämä, ei elämäntapa.

Saamenkielinen porosanasto on hyvin laaja, eikä saamen kielessä (kielissä?) ole sukupuoleen viittaavaa sanaa poromies, vaan poronhoitoon liittyvät termit kuvastavat sitä, mitä ihminen tekee. On poropaimentaja, joka kokoaa porot metsässä tai tunturissa, laitsitaja ajaa rehukuormaa porotokka perässään jne.

Ruotsissa poronhoitolakien (peräisin vuosilta 1928 ja 1971) mukaan poron­hoito-oikeus on saamelaisilla ja alue ylettyy Ruotsissa (165 000 km2), joka ulottuu kolmen valtakunnan pyykiltä pohjoisessa aina Taalainmaan pohjoisosiin etelässä.

Maria Paldanius on tehnyt suuren työn kertoessaan tästä - ehkä täysin huomiotta jäänestä naisporukasta. Itse asiassa koko poronhoidostakin on taidettu kirjoittaa aika vähän. ja Väyläkirjat on tehnyt kulttuurityön julkaistaessaan kirjan.

Suppeahko porosanasto kirjan lopussa on tärkeä, ja minusta ihan riittävä. Minna Kurttilan taitto on selkeä ja Tiina A. Heikkisen kannen kuva hieno.